Kesälomaa kulunut kenties liian pitkään, jo ennestään tunteellinen ja kaunissanainen mies ratkennut vuodattamaan sydämen sanojaan... puhelin piippaa viestiä uskomattomaan tahtiin, sanat hellivät kilometrien päästä, ikävä tihkuu viestien takaa. Canim.. Hayatim... Sevgilim... Askim... Dunyanin en guzel cicegi...hellittelynimiä löytyy joka päivälle uusi. Ikävä on kova, seni özledim... gel artik... Butun Beyoglu yarisi sanki sensin, nyt näkee minut jo joka vastaantulijassa. Ehdotan mene hamamiin, käy tapaamassa sukulaisia, nauti lomastasi perheettä... Ei onnistu... Kralicem, heitetään nimet jo ylhäiseksi, bekliyorum seni, kac gun kaldi? Tänään jo hymyilytti, viestiä tulee aamulla yllättävältä taholta: annecim ben Cicim, ne zaman geliceksin... koirakin jo ikäväänsaä näppäilee, fiksu hauva ikäisekseen :) Ikävää molemminpuolista, ehkä Hänenpuolista vielä enemmän, meillä menemistä tulemista ja kaikensortin puuhastelua, Hänellä työ ja tyhjä koti. Az kaldi, ei kestä enää kauaa. Ama seni cok seviyorum, hem de cok...Minäkin Sinua, ja kohta olemme siellä, saa puhelin levätä, ei viestityssormea kolota. Rauha palaa pieneen elämäämme. Hersey yolunda.