Eilen katsoin ties monettako kertaa aina vain yhtä ihanan Grease:n - leffa jonka jälkeen ei voi muuta kuin hymyillä :) Poikakin oli tyytyväinen, pelasi kavereiden kanssa päivät pitkät fudista (synttärilahjaksi on saanut uudet hanskat, shortsit ja nappikset) ja hänen viikonloppunsa kruunasi sitten käynti Hesburgerissa... Muutaman vuoden kuluttua saattaa jo tarvita jotain enemmän, että tuon voisi sanoa viikonlopusta hänen osaltaan... Mutta hyvä näin, minun puolestani saisi olla pikkupoika vielä piiiiiiitkääääään.

Tämä sivuaa muuten sopivasti aihetta, joka meillä Hänen kanssaan on nykyisin yleisin väittelyn topic: lapset. Ja siinä se, etä Hän haluaisi lisää, ja minä en. Kenties minulta itsekästä, mutta kun elämä on nykyään noin ison muksun kanssa jo niin jouhevaa ja tietyllä tapaa helppoa, etten haluaisi lähteä siihen vauvarumbaan enää... Ja kun aloitan nyt uuden työn, se entisestään vähentää intoani jäädä taas kotiin. Ja Turkin sosiaaliset edut eivät myöskään äitiyslomalle houkuta.. Mutta onhan tässä vielä aikaa miettiä, mitään ei onneksi ole heti lukkoon lyötävä :)