Minua on jostain syystä aina kovasti kiehtonut Venäjän historia. Ja nimeomaan tsaarinaikaisen Venäjän, ja tarkemmin vielä muutaman viimeisen tsaarin aikaisen. Kiinnostus (tai viehtymys) heräsi teini-iässä, kun jostain syystä päätin lukea Laila Hietamiehen Sonja-sarjan. Sarja kuvaa Venäjän ja tsaariperheen vaiheita 1800-luvun loppupuolelta aina tsaarihallinnon kukistumiseen saakka ruhtinatar Sonja Orbelianin elämän kautta. Tämän jälkeen olen sitten ajautunut lukemaan kaiken käsiini saamani tsaariperheistä, ja heihin liittyen myös Mannerheimista... Kiinostavaksi tuon Sonja-sarja teki se, että se oli osittain fiktiivinen, osittain faktoihin perustuva. Sonja Orbeliani oli todellinen henkilö, ruhtinatar ja hovineiti sekä Mannerheimin ystävä, jonka elämää seurataan hemmotellusta pikkutytöstä yhteiskuntatietoiseksi, rajoja murtavaksi naiseksi omine heikkouksineen ja virheineen. Suosittelen, jos aihe yhtään kiinnostaa :) Kirjoja on analysoinut ainakin Markku Ihonen.

Pietarissa olen myös käynyt, ja täysin mykistynyt kaupungin historian, nähtävyyksien ja tunnelman edessä... Uskomatonta, mihin on päässyt häviämään se kulttuurin ja sivistyksen paljous, mistä kaupunki oli aikoinaan niin kovin kuuluisa. Onneksi paljon on sentään säilynytkin.